Kuljen,kuljen tie on jäässä,

mutta kerran matkan päässä.

Kyyneleeni kuivataan,

pääsen rantaan ihanaan.

 

Siel on kirkas lasimeri,

turvanani Pyhä veri.

Maahan enää kaipaa en,

Kristusta kun katselen.

 

Pirjo Katainen