Viettäessäni hetki sitten 70 vuotis päiviäni vaikka olin niitä aluksi vastaan.En ole juhlija tyyppiä koska vierastan puheita joita niissä aina pidetään ja lahjojen saantia. No,juhlat oli viisi päiväiset,ne alkoi kun sain tyttöni ja vävyni Saksasta luoksemme.Kyllähän sekin on lahjaa kun kerran vuodessa näkee lapsensa ja vävyn.Sitten oli menoa monenlaista.Sunnuntaina tuli sukulaiset 21 henkeä,kuka mistäkin päin Suomea.Maanantaina ystäviä ja vielä keskiviikkona juhlat jatkuivat.Torstaina kun tuli normaali arki,rupesin ajattelemaan viikkoa ja mitä kaikkea se toi tullessaan.Kukkia niin paljon että en milloinkaan ole saanut,hoitoja ja esineitä monenlaista.Olin ihmeissäni kaikesta.Ja kaikki varmaan sydämellä annettuja lahjoja.Lauantaina olimme naapurin tytön 7 vuotis päivillä.Voi sitä lahjojen paljoutta ja sitä riemua mitä lapsi kokee.Näitä kun rupesin oikein ajattelemaan syvällisesti,niin itsekin koin iloa ja kiitollisuutta kun järjestin juhlat.Ei muuten olis onnistuneet jos en olisi saanut enkeleiltä apua.Ja sekin on lahjaa.Mutta sitten kun on saanut tulla omistamaan sen tärkeimmän lahjan jonka meidän kaikkien Taivaan Isä lahjoitti meidän kaikkien puolesta.Ei voi sanoa kuin,kiitos Isä lahjastasi kun annoit poikasi ja meidän veljemme Jeesuksen meille.

Kiitän kaikkia rakkaita ystäviä ja seurakuntalaisia.

Siunaavin ajatuksin Pirjo Ruotsalainen