Isäni jäämistöstä löytyi vanha lehtileike,joka lienee julkaistu itsenäisyytemme alkuvuosikymmenillä Savo-lehdessä.Kaukaisen sukulaiseni lentomatka innosti itseäni ilmailuharrastajana muistelemaan tapahtunutta uudelleen.

1800-luvun lopulla Nilsiän Urimonlahden kylässä (nykyisin Varpaisjärveä)Pitkälän taloa isännöivät veljekset Lassi,Antti ja Junnu Pitkänen.Eräänä kesäpäivänä Junnu oli mennyt kahden muun työmiehen kanssa korjaamaan tuulen repimää riihen kattoa. Hän oli ollut katolla ottamassa vastaan miesten ojentamia tuohisia ja malkoja.Työn ollessa jo lähes valmis heidät pääsi yllättämään arvaamattoman voimakas pyörremyrsky.Työmiehet juoksivat läheiseen perunakuoppaan,mutta Junnu ennätti vain heittäytyä katolle mahalleen.Hän ei voinut muuta kuin tarrautua tiukemmin kattomalkoihin.Raju tuulenpyörre tempaisi riihen katon ilmaan ja liidätti sitä kohti Syvärin järveä.Mukaan tarttunut seinähirsi putosi kyydistä läheiseen lampeen katon pysyessä muutoin ehjänä.Perunakuoppaan pelastuneet,pelästyneet miehet olivat kertoneet Junnun jääneen katolle.Tyrmistyneenä talonväki oli ihmetellyt tapahtunutta.Kun siihen aikaan ei ollut puhelimia,niin ei auttanut kuin odottaa tilanteen selviämistä.Muutaman tunnin kuluttua kotipihalle oli ilmaantunut säihkähtänyt mutta muutoin täysin terve Junnu.Hän oli sanonut pitäneensä erityistä kiirettä kotiväkensä luo.Lentomatkastaan Junnu kertoi,että hän oli kauhukseen vain huomannut lentävänsä katolla myrskyn vietävänä sydän syrjällään.Kuulemma oli käynyt aavistus seuraamuksesta katon pyörähtäessä tai hajotessa,mutta niin vain matka oli jatkunut käsittämättömän vakaana tuulen tuiverruksessa.Syvärin järven ylityksen ja noin kolmen kilometrin lennon jälkeen katto miehineen laskeutui Likolahden talon pihalle.On siinä ollut talon väellä ihmettelemistä.

HARTAANA USKOVAISENA ELÄNYT JUNNU KUOLI ESPANJANTAUTIIN VUONNA 1919.

Lentomatkalla kyydistä pudonnut hirsi oli ollut silloin vielä pystyssä lammessa.

Aikojen takaa kirjoituksen myötä siunausta toivottaa Esko Holopainen